Salakavala kansantauti koskettaa jo yli puolta suomalaisista

Korkea kolesteroli on yksi Suomen yleisimmistä kansantaudeista, ja se koskettaa jo yli puolta suomalaisista. Vaiva ei katso ikää, sillä kohonneita arvoja löytyy myös nuorilta ja muuten terveiltä ihmisiltä.

Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine. Sitä tarvitaan muun muassa solujen rakenteisiin sekä hormonien ja vitamiinien tuotantoon. Ongelmaksi kolesteroli muuttuu silloin, kun sitä on liikaa. Ylimääräinen kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin, ahtauttaa niitä ja heikentää verenkiertoa.

Ajan myötä tämä lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Pahimmillaan seurauksena voi olla sydäninfarkti tai aivoinfarkti, jos valtimo tukkeutuu kokonaan.

Korkea kolesteroli ei ole vain ikääntyvien ongelma

Moni mieltää korkean kolesterolin ikääntyvien tai ylipainoisten vaivaksi, mutta todellisuus on monimuotoisempi. Myös nuorella, hoikalla ja oireettomalla ihmisellä voi olla kohonneet kolesteroliarvot.

Veren rasva-arvoihin vaikuttavat sekä elintavat että perintötekijät. Kolesterolitasot alkavat usein nousta murrosiän jälkeen, mutta perinnöllisesti korkea kolesteroli voi näkyä jo lapsuudessa. Liikkumattomuus, runsas kovien rasvojen käyttö ja epäsäännöllinen ruokailu pahentavat tilannetta entisestään.

Tutkimusten mukaan jo nuoruudessa koholla olevat kolesteroliarvot voivat aiheuttaa muutoksia verisuonissa ja lisätä valtimotautien riskiä jo varhaisaikuisuudessa. Siksi asiaan kannattaa puuttua ajoissa, vaikka oireita ei olisi.

Mitä arvoja pidetään tavoiteltavina

Kolesteroli jaetaan haitalliseen LDL-kolesteroliin ja hyödylliseen HDL-kolesteroliin. Lisäksi mitataan triglyseridit, joiden kohonneet arvot nopeuttavat valtimoiden ahtautumista.

Yleiset tavoitearvot ovat
– kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l
– LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l
– HDL-kolesteroli miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l
– triglyseridit alle 1,7 mmol/l

Valtimotautia sairastavilla LDL-tavoite on tätäkin matalampi.

Mittauttaminen on ainoa tapa tietää

Korkea kolesteroli ei yleensä oireile millään tavalla. Siksi omat arvot kannattaa mittauttaa säännöllisesti, noin 3–5 vuoden välein, ja viimeistään ennen 40 vuoden ikää. Verikoe voidaan ottaa esimerkiksi työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa.

Jos arvot ovat koholla, ensisijainen hoito on elämäntapamuutokset. Lääkityksen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Terveelliset elintavat auttavat myös ehkäisemään arvojen nousua niillä, joilla kolesteroli on vielä hyvällä tasolla.

Näin voit alentaa kolesterolia arjessa

1. Vältä ylipainoa
Ylipaino vaikuttaa veren rasva-arvoihin epäedullisesti. Jo 5–10 prosentin painonpudotus voi tuoda merkittäviä parannuksia kolesteroliarvoihin ja kokonaisterveyteen.

2. Lisää liikuntaa
Säännöllinen liikkuminen laskee kokonaiskolesterolia ja nostaa hyvän HDL-kolesterolin määrää. Päivittäinen puolen tunnin reipas liikunta riittää jo tuomaan hyötyjä.

3. Jätä alkoholi ja tupakka
Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö nostavat veren rasva-arvoja ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö ovat tehokkaita keinoja parantaa kolesterolia.

4. Panosta ruokavalioon
Kolesterolin kannalta rasvan laatu on määrää tärkeämpää. Kova, tyydyttynyt rasva nostaa LDL-kolesterolia, kun taas pehmeä rasva laskee sitä. Kovia rasvoja on runsaasti esimerkiksi juustoissa ja rasvaisissa lihatuotteissa, pehmeitä puolestaan kasviöljyissä, pähkinöissä ja kalassa.

5. Hyödynnä kolesterolia alentavia elintarvikkeita
Kasvisteroleja sisältävät levitteet ja muut vastaavat tuotteet voivat täydentää muita elämäntapamuutoksia. Säännöllisesti käytettyinä ne auttavat alentamaan haitallista LDL-kolesterolia.

Lähde: IS