Miksi ihmisillä on taipumus ylensyöntiin?

Ylensyöminen on länsimaissa yleinen ongelma.

Sipsejä, limua ja muita epäterveellisiä välipaloja tulee mussutettua lähes huomaamatta, mutta keholtasi nämä välipalat eivät jää huomaamatta. Niissä piilevät kalorit kertyvät pikkuhiljaa rasvaksi vyötäröllesi, varsinkin kun ikää karttuu. AsapSCIENCE tutki asiaa. Ohessa pääpointit suomennettuina.

Näläntunteen biologiaa:

Kun vatsasi on tyhjä, sen limakalvoilta erittyy hormonia nimeltä greliini, joka synnyttää aivoissa näläntunteen. Kun olet syönyt, vatsasta erittyy hormonia nimeltä leptiini, joka puolestaan viestittää aivoille että nälkä on tyydytetty. Kehomme on evoluution myötä muovautunut sellaiseksi, että sen on vaikea kieltäytyä korkean energiapitoisuuden ruoista – siis ruoista joissa on paljon rasvaa ja sokeria. Taipumus ahmia energiapitoisia ruokia oli hyödyllinen luolamiesaikaan. Nykyään taipumuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, kun pikaruokaloita on jokaisessa kadunkulmassa. Kun ihminen pääsee rasvaisten ja sokeripitoisten makeisten makuun, siitä syntyy eräänlainen noidankehä. Leptiini-hormonin teho lakkaa, jolloin näläntunteesta voi tulla lähes jatkuva olotila.