Kesäjuhlien tarjoiluissa näkyy vuodesta toiseen yksi selkeä ilmiö. Vaikka uusia ruokatrendejä tulee jatkuvasti, suomalaiset palaavat juhlapöydässä yhä tuttuihin klassikoihin.

Kyselyn perusteella savulohi, uudet perunat ja ruokaisat salaatit kuuluvat edelleen suomalaisten suosikkeihin. Sen sijaan yksi trendiruoka jakaa mielipiteitä niin paljon, ettei moni ottaisi sitä lautaselleen lainkaan.

Perinteiset kesäherkut pitävät pintansa

Keittiötarvikkeita ja pakkausratkaisuja valmistavan Fredmanin kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin, mitä ruokia he mielellään ottaisivat kesäjuhlapöydästä – ja mitä taas välteltäisiin viimeiseen asti.

Ykköseksi nousi savulohi, jota jopa 80 prosenttia vastaajista kertoi ottavansa lautaselleen. Moni hakisi sitä myös lisää.

Myös karjalanpaisti pitää pintansa vuodesta toiseen. Erityisesti Itä-Suomessa sitä pidetään edelleen tärkeänä juhlaruokana.

Listan kärkipäässä nähtiin lisäksi:

  • uudet perunat
  • ruokaisat salaatit
  • graavilohi

Yksi trendiruoka jäi monelta väliin

Vaikka sushi on viime vuosina noussut erittäin suosituksi ravintoloissa ja kauppojen valmisaterioissa, juhlapöydässä sen suosio ei ollut yhtä vahvaa.

Yli puolet vastaajista kertoi, ettei ottaisi sushia kesäjuhlissa lautaselleen lainkaan.

Myös lihakeitto, kinkkukiusaus ja ribsit nousivat inhokkilistalle.

Mielenkiintoisesti graavilohi löytyi sekä suosikkien että inhokkien joukosta. Se siis jakaa suomalaisia melko voimakkaasti.

Kesäjuhlien tarjoiluissa arvostetaan tuttuja makuja

Kyselyn perusteella suomalaiset näyttävät arvostavan kesäjuhlissa erityisesti tuttuja ja helposti lähestyttäviä makuja.

Moni haluaa juhlapöytään ruokia, jotka sopivat kesään ja joita on helppo syödä seurustelun lomassa. Savukala, uudet perunat ja raikkaat salaatit ovat tästä hyvä esimerkki.

Näitä ruokia suomalaiset haluavat kesäjuhlapöytään

Top 5 suosikit

  1. Savulohi
  2. Karjalanpaisti
  3. Uudet perunat
  4. Ruokaisa salaatti
  5. Graavilohi

Top 5 inhokit

  1. Sushi
  2. Lihakeitto
  3. Ribsit
  4. Graavilohi
  5. Kinkkukiusaus

Lähde: Maaseudun tulevaisuus

Lue myös: