Tätä marjaa kasvaa metsissämme valtavasti, mutta harva poimii sitä

Variksenmarjat jäävät metsässä helposti mustikoiden ja puolukoiden varjoon. Moni ei niitä poimi lainkaan, ja yllättävän moni luulee edelleen, ettei niitä voisi edes syödä. Variksenmarja on kuitenkin täysin syötävä marja, ja vieläpä varsin ravinteikas sellainen. Itse käytän sitä mielelläni esimerkiksi mehuun, mutta se sopii hyvin myös puuroihin, smoothieihin ja leivontaan.

Näin tunnistat variksenmarjan

Variksenmarja (Empetrum nigrum) on matalana ja maanmyötäisesti kasvava ikivihreä varpu. Sen pienet lehdet muistuttavat hieman neulasia, ja loppukesästä varpuihin kypsyy kiiltäviä, lähes mustia marjoja.

Variksenmarjaa tavataan eri puolilla Suomea, mutta erityisen tuttu näky se on pohjoisessa. Lapissa marjasta käytetään myös nimeä kaarnikka.

Miksi variksenmarjoja kannattaa poimia?

Variksenmarjan poimimiseen on monta hyvää syytä. Ensinnäkin sitä voi löytyä runsaasti vielä siinä vaiheessa syksyä, kun monien muiden marjojen paras sesonki alkaa olla ohi. Marjat myös säilyvät varvuissa pitkään.

Ravitsemuksellisesti variksenmarja on kiinnostava luonnonmarja. Se sisältää muun muassa kuitua, C-vitamiinia ja erilaisia polyfenoliyhdisteitä. Tumman värinsä se saa antosyaaneista, joita esiintyy myös esimerkiksi mustikassa ja mustaherukassa.

Keittiössä variksenmarjan etuna on sen melko mieto maku. Marjoja voi käyttää esimerkiksi mehuissa, smoothieissa, puuroissa, kiisseleissä ja leivonnaisissa. Miedon makunsa vuoksi sitä voi myös yhdistellä voimakkaamman makuisten marjojen kanssa.

Variksenmarjalla on lisäksi pitkä historia ravintokäytössä etenkin Pohjois-Suomessa ja saamelaisten ruokaperinteessä.