Tämä viheliäinen rikkakasvi voi vallata koko puutarhan – hankkiudu eroon ajoissa
Vuohenputki on yksi niistä rikkakasveista, jotka saavat monen puutarhaharrastajan turhautumaan. Vaikka kasvi näyttää melko harmittomalta valkoisine kukintoineen, se leviää nopeasti ja voi vallata isojakin alueita lyhyessä ajassa.
Vuohenputki leviää yllättävän nopeasti
Vuohenputken hankaluus liittyy sen maanalaisiin juuriin ja rönsyihin.
Kasvi leviää maan alla kulkevien juurten avulla niin tehokkaasti, että pienikin juurenpätkä voi kasvattaa uuden kasvuston. Siksi pelkkä pintapuolinen kitkeminen ei yleensä riitä pitkäksi aikaa.
Lisäksi vuohenputki vie helposti tilaa muilta kasveilta ja alkaa tukahduttaa niitä alleen.
Vuohenputki leviää helposti myös uusien taimien mukana, joten uusien kasvien juuret kannattaa aina tarkistaa ennen istuttamista.
Mitä aikaisemmin toimit, sitä helpompaa
Vuohenputken kanssa tärkeintä on nopea reagointi. Mitä pienempi kasvusto on, sitä helpompi siitä on päästä eroon.
Paras aika torjua vuohenputkea on alkukesä ennen kukintaa. Kasvia kannattaa niittää tai leikata säännöllisesti, jotta sen voimat vähenevät vähitellen.
Jos juuria yrittää poistaa, työ kannattaa tehdä varovasti esimerkiksi talikolla. Juuret katkeavat todella helposti, jolloin maahan jääneet palat lähtevät helposti uudelleen kasvuun.
Peittäminen voi auttaa
Yksi tehokkaimmista tavoista hillitä vuohenputkea on peittää alue pitkäksi aikaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alue peitetään esimerkiksi pressulla tai muulla valoa läpäisemättömällä materiaalilla jopa pariksi vuodeksi. Menetelmä vaatii kärsivällisyyttä, mutta voi auttaa isoissakin kasvustoissa.
Vuohenputkea voi käyttää myös ruoanlaitossa
Vaikka puutarhassa vuohenputki aiheuttaa monelle harmaita hiuksia, keittiössä sitä pidetään villiyrttinä.
Nuoria vaaleanvihreitä lehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa, keitoissa, ohukaisissa tai peston tapaan. Vanhemmat lehdet muuttuvat helposti kitkeriksi.
Lajintunnistus on tärkeää
Vuohenputkea ei kuitenkaan kannata syödä, ellei ole täysin varma siitä, mitä on poimimassa.
Se muistuttaa joitakin myrkyllisiä kasveja, kuten myrkkykeisoa, joka kuuluu Suomen myrkyllisimpiin luonnonkasveihin.
Siksi villiyrttejä kannattaa kerätä vain silloin, kun kasvin tunnistaa varmasti.
Lähde: IL
Lue myös:
- Jatkuva väsymys voi johtua tästä – moni ei tule ajatelleeksi
- Tämä yksi hedelmä yllättää C-vitamiinipitoisuudellaan – ei ole appelsiini
- Hernekeittotorstai on satoja vuosia vanha perinne. Tiesitkö, mistä tämä perinne on peräisin?
- Ehditkö maistaa salmiakkimaksalaatikkoa? Tee tämä kotiversio
- Arvaatko, mikä tekee letusta näin ihanan kuohkean?
- ”Tästä ei lohisoppa parane” – kaksi ainesta nostaa maun aivan uudelle tasolle
- En vain kyllästy tähän helppoon uuniruokaan – voisin syödä tätä vaikka joka viikko
- Tämä kanakeitto on pelastanut monta kiireistä ja laiskaa päivää – valmis vartissa
- Syön nykyään tätä mieluummin kuin sushia – herkullinen ja helppo lounas
- Mummon kätköistä löytynyt resepti sai minut paistamaan sieniohukaisia
- Putkimies haluaa suomalaisten muuttavan yhden tavan vessassa – moni ei tule ajatelleeksi seurauksia
- ”Eläkeläisten kakku” on Ruotsissa rakastettu klassikko – katso helppo ohje
- Saaran terveellisemmät korvapuustipallot nousivat nopeasti suosioon – katso helppo ohje
- Unohdettu kotiruoka 70-luvulta, joka kannattaisi ottaa takaisin menuun
- Jälleen yksi edullinen ja maukas arkiruoka – hintaa annokselle jää vain noin 1,50 euroa
- Kuutamokiisseli kuuluu niihin jälkiruokiin, joita harva enää tekee – sääli, sillä ohje on ihanan helppo
- Anopilta saatu kakkuohje on peräisin 60-luvulta – tätä leivottiin ennen jatkuvasti
- Ysärilapset muistavat tämän herkun – milloin viimeksi söit sitä?
- Tämä jälkiruoka oli erityisen suosittu 70- ja 80-luvuilla – muistatko vielä retroherkun?
- Muistatko vielä vuoden 2015 hittileivonnaisen? Tätä leivottiin silloin joka paikassa