Vuohenputki on yksi niistä rikkakasveista, jotka saavat monen puutarhaharrastajan turhautumaan. Vaikka kasvi näyttää melko harmittomalta valkoisine kukintoineen, se leviää nopeasti ja voi vallata isojakin alueita lyhyessä ajassa.

Vuohenputki leviää yllättävän nopeasti

Vuohenputken hankaluus liittyy sen maanalaisiin juuriin ja rönsyihin.

Kasvi leviää maan alla kulkevien juurten avulla niin tehokkaasti, että pienikin juurenpätkä voi kasvattaa uuden kasvuston. Siksi pelkkä pintapuolinen kitkeminen ei yleensä riitä pitkäksi aikaa.

Lisäksi vuohenputki vie helposti tilaa muilta kasveilta ja alkaa tukahduttaa niitä alleen.

Vuohenputki leviää helposti myös uusien taimien mukana, joten uusien kasvien juuret kannattaa aina tarkistaa ennen istuttamista.

Mitä aikaisemmin toimit, sitä helpompaa

Vuohenputken kanssa tärkeintä on nopea reagointi. Mitä pienempi kasvusto on, sitä helpompi siitä on päästä eroon.

Paras aika torjua vuohenputkea on alkukesä ennen kukintaa. Kasvia kannattaa niittää tai leikata säännöllisesti, jotta sen voimat vähenevät vähitellen.

Jos juuria yrittää poistaa, työ kannattaa tehdä varovasti esimerkiksi talikolla. Juuret katkeavat todella helposti, jolloin maahan jääneet palat lähtevät helposti uudelleen kasvuun.

Peittäminen voi auttaa

Yksi tehokkaimmista tavoista hillitä vuohenputkea on peittää alue pitkäksi aikaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alue peitetään esimerkiksi pressulla tai muulla valoa läpäisemättömällä materiaalilla jopa pariksi vuodeksi. Menetelmä vaatii kärsivällisyyttä, mutta voi auttaa isoissakin kasvustoissa.

Vuohenputkea voi käyttää myös ruoanlaitossa

Vaikka puutarhassa vuohenputki aiheuttaa monelle harmaita hiuksia, keittiössä sitä pidetään villiyrttinä.

Nuoria vaaleanvihreitä lehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa, keitoissa, ohukaisissa tai peston tapaan. Vanhemmat lehdet muuttuvat helposti kitkeriksi.

Lajintunnistus on tärkeää

Vuohenputkea ei kuitenkaan kannata syödä, ellei ole täysin varma siitä, mitä on poimimassa.

Se muistuttaa joitakin myrkyllisiä kasveja, kuten myrkkykeisoa, joka kuuluu Suomen myrkyllisimpiin luonnonkasveihin.

Siksi villiyrttejä kannattaa kerätä vain silloin, kun kasvin tunnistaa varmasti.

Lähde: IL

Lue myös: