Alkoholin vaikutuksista puhutaan usein maksan ja yleisterveyden näkökulmasta, mutta myös aivot reagoivat alkoholiin herkästi. Jo määrät, joita moni pitää arjessa melko kohtuullisina, voivat olla aivojen kannalta liikaa.

Tietokirjailija Varpu Tavi muistuttaa tuoreessa kirjassaan Pätkiikö muisti? Hoida aivojasi ja torju muistisairaus, että alkoholinkäytön merkitystä aivoterveydelle ei kannata ohittaa.

Jo tämä määrä alkoholia voi olla aivoille liikaa

Tavin mukaan jo noin seitsemän tuoppia olutta tai 7–8 lasillista viiniä viikossa on määrä, joka ei tee hyvää aivoille.

Jos täysraittius ei tunnu omalta elämäntavalta, alkoholinkäyttöä kannattaa silti tarkastella. Juotujen määrien kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota mahdollisimman varhain.

Alkoholin vähentäminen voi Tavin mukaan estää aivojen rappeutumista ja jopa parantaa keskittymiskykyä, muistia ja aivojen toimintaa.

Kuva: Pexels

Alkoholi vaikuttaa aivoihin nopeasti

Alkoholi vaikuttaa aivoihin sekä heti juomisen jälkeen että pitkällä aikavälillä.

Kun alkoholi imeytyy verenkiertoon, se kulkeutuu nopeasti aivoihin. Samalla aivosolujen välinen viestintä heikkenee ja erityisesti työmuistin toiminta kärsii.

Runsaan illan aikana voi syntyä muistikatkoksia, ja joskus osa illan tapahtumista saattaa pyyhkiytyä mielestä kokonaan.

Uni kärsii

Runsas juominen vaikuttaa myös uneen. Jos ilta menee juomiseksi, aivot eivät enää kykene kunnolla lepoon.

Illanvieton jälkeen uni on usein levotonta. Syvästä REM-unesta ei juuri ole tietoakaan, ja yö voi kulua heräillen ja vessassa käydessä. Seuraavana päivänä keskittyminen voi olla vaikeaa ja muisti toimia tavallista heikommin.

Iän myötä alkoholin sietokyky heikkenee

Kirjassa muistutetaan myös siitä, että alkoholin sietokyky heikkenee iän myötä.

Se tarkoittaa, että kohtuukäyttönä pidetyt määrät eivät ole välttämättä samoja kuin nuorempana. Siksi alkoholinkäyttöä kannattaa tarkastella uudelleen elämän eri vaiheissa.

Pitkään jatkuva runsas juominen muuttaa aivoja

Jos runsas alkoholinkäyttö jatkuu pitkään, aivoissa voi tapahtua rakenteellisia muutoksia. Hermokudos voi rappeutua ja aivoihin voi syntyä hiljaista tulehdusta.

Aivosolut pienenevät ja aivojen tilavuus voi kutistua. Samalla muisti, oppimiskyky ja päätöksenteko voivat heikentyä, ja aivojen vanhenemisprosessi nopeutua.

Alkoholin määrän kasvaessa myös aivoverenkiertohäiriöiden riski lisääntyy. Niiden tiedetään olevan yksi muistisairauksien riskitekijä.

Alkoholidementia on vakava seuraus

Pitkään jatkuva runsas alkoholinkäyttö voi johtaa myös alkoholidementiaan.

Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi

  • lähimuistin heikentyminen
  • persoonallisuuden muutokset
  • sosiaalisen selviytymisen heikkeneminen
  • työkyvyn lasku

Fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi vapina ja katkonainen kävely.

Arvioiden mukaan dementiatasoisia oireita esiintyy noin kymmenesosalla alkoholin suurkuluttajista.

Aivoterveyden kannalta alkoholinkäyttöä kannattaa siis tarkastella ajoissa. Jo määrien tiedostaminen on hyvä ensimmäinen askel.

Lähteet: IS, Varpu Tavi: Pätkiikö muisti? Hoida aivojasi ja torju muistisairaus, Docendo, 2026.

Lue myös: