Banaanin kypsyys vaikuttaa sen terveellisyyteen – milloin se kannattaa syödä?
Banaani on monelle tuttu ja helppo välipala. Se kulkee mukana laukussa, sopii treenin jälkeen ja maistuu sellaisenaan ilman valmistelua. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että banaanin kypsyys voi vaikuttaa siihen, miten se vaikuttaa elimistöön.
Kannattaako banaani syödä silloin, kun se on vielä kirkkaan keltainen, vai vasta kun kuoreen ilmestyy ruskeita pilkkuja? Sen valinnan voit tehdä tämän luettuasi.
Banaanin sisältämä hiilihydraatti muuttuu nimittäin hedelmän kypsyessä. Siksi eri kypsyysvaiheessa oleva banaani voi vaikuttaa hieman eri tavoin esimerkiksi kylläisyyteen ja suoliston toimintaan.
Kypsyys muuttaa banaanin hiilihydraatteja
Ravitsemusterapeutin mukaan banaanin voi syödä missä kypsyysvaiheessa tahansa. Kypsyys kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia hiilihydraatteja hedelmä sisältää.
Kun banaani on vielä hieman vihertävä tai vasta kypsymässä, siinä on enemmän niin sanottua resistenttiä tärkkelystä. Kyseessä on imeytymätön kuitu, jota ruoansulatusentsyymit eivät pilko ohutsuolessa.
Resistentti tärkkelys kulkeutuu paksusuoleen ja toimii ravintona suolistossa eläville hyödyllisille bakteereille. Se voi myös auttaa pitämään kylläisenä pidempään.
Kun banaani kypsyy pidemmälle ja siihen tulee ruskeita pilkkuja, tärkkelys muuttuu vähitellen yksinkertaisemmiksi hiilihydraateiksi. Tällöin banaani maistuu makeammalta, mutta pitää kylläisenä usein hieman lyhyemmän aikaa.
Hyvin kypsä banaani ei sovi kaikille
Useimmille banaani sopii hyvin missä tahansa kypsyysvaiheessa. Joillakin herkkävatsaisilla tilanne voi kuitenkin olla toinen.
Hyvin kypsä banaani saattaa ärsyttää suolistoa esimerkiksi silloin, jos henkilöllä on ärtyvän suolen oireyhtymä. Myös hieman raaempi banaani voi joillekin aiheuttaa vatsaoireita.
Siksi sopivin vaihtoehto voi vaihdella yksilöllisesti.
Banaani ei ole ravinteikkain hedelmä
Vaikka banaani on suosittu hedelmä, ravitsemuksellisesti se ei ole kaikkein monipuolisin vaihtoehto. Banaani sisältää esimerkiksi kaliumia ja C-vitamiinia, mutta monissa muissa hedelmissä on enemmän kuitua.
Esimerkiksi päärynä ja sitrushedelmät ovat kuitupitoisempia.
Silti banaanilla on omat vahvuutensa: se sisältää melko paljon energiaa kokoonsa nähden ja toimii siksi monelle hyvänä välipalana esimerkiksi liikunnan jälkeen.
Lähde: IS
Lue myös:
1€ = 10€ arvosta ilmaiskierroksia ilman kierrätystä!
- Talleta 1€
- Saat heti 50 ilmaiskierrosta Tuohi 1000 -peliin (arvo 0,20€ per kierros)!
- Ei kierrätysvaatimusta!
- Pappilan hätävara on pelastanut monet kerrat – yksinkertainen ja herkullinen tarjottava
- Vanhanajan munavelli on unohtunut klassikko – kokeile itse
- Grillattu feta maistuu täydelliseltä patongin kanssa – kääri nämä ainekset folioon
- Loppukesästä valmistan aina mehua mustaherukanlehdistä – koko perheen suosikki
- Näin valmistat herkullista marjamehua ilman mehumaijaa
- Maisemakahvilan marjapiirakka on kesän luottoresepti – kokeile myös mustikoilla tai viinimarjoilla
- Mummolassa muikkukeittoa tehtiin aina hyvän kalasaaliin jälkeen
- Ennen kuin heität vanhan pannun pois, kokeile saatko sille lisää käyttöikää suolan avulla
- Kaupan henkilökunta paljastaa, miten hyödyt aidosti tarjouksista – monella tämä ei ole käynyt mielessä
- 3 yleistä syytä, miksi syömisen jälkeen alkaa usein väsyttää
- Tuttu mauste auttaa karkottamaan banaanikärpäset keittiöstä
- Tämä yksinkertainen piharatkaisu voi pitää punkit loitolla tehokkaammin kuin nurmikon leikkaaminen
- Kaadoin päiväysvanhaa piimää kylpyhuoneen kaakeleille – teen kyllä toistekin
- Harva enää leipoo tätä, vaikka maku vie kielen mennessään
- Tämä vanha merimiesten klassikko on täyttävää kotiruokaa parhaimmillaan
- Mummon vanha niksi saa kasvit kukoistamaan – et tarvitse kalliita lannoitteita
- Mustikka-smoothie on oikeaa super foodia
- Kaveri teki tolkuttoman hyvää savulohta – murusteli tätä kalan päälle
- Tämä on yksi harvoista kalaresepteistä, joita lapset pyytävät tekemään yhä uudelleen
- Raparperista syntyy kuohkea jälkiruoka, joka vie suoraan lapsuuteen