Rikkakasveja vai sittenkin hyötykasveja?

Vaikka monille rikkakasvit edustavat lähinnä vaivaa ja kitkemistä, useilla niistä on merkittäviä hyötyjä ravinto-, rohdos- tai ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tutustutaan yleisiin suomalaisiin rikkakasveihin ja siihen, miten niitä voi hyödyntää kestävällä tavalla.

1. Voikukka (Taraxacum officinale)

Tunnistus: Keltakukkainen, matalakasvuinen kasvi, jonka lehdet kasvavat lehtiruusukkeena maata vasten.

Hyötykäyttö:

Ravintona: Kaikki kasvin osat ovat syötäviä. Lehdet sopivat salaatteihin, kukkia voi käyttää siirappien tai viinin valmistukseen, ja juurista voi tehdä kofeiinitonta kahvinkorviketta.
Rohdoskasvina: Voikukalla on lievästi diureettinen vaikutus ja se tukee maksantoimintaa.

2. Peltokanankaali (Barbarea vulgaris)

Tunnistus: Kiiltävälehtinen, keltaisin kukin kukkiva ristikukkaiskasvi, joka kasvaa teiden varsilla ja pientareilla.

Hyötykäyttö:

Ravintona: Lehdet ovat hieman kitkeriä, mutta sopivat pieninä määrinä salaattiin tai pinaatin korvikkeeksi. Nuoria versoja voi keittää tai höyryttää.
Hyönteistorjunnassa: Kasvi houkuttelee ristikukkakasveja syöviä tuholaisia, joten sitä voi käyttää ns. ”loukuttavana kasvina” suojaamaan varsinaisia viljelykasveja.

3. Pihatatar (Polygonum aviculare)

Tunnistus: Matalakasvuinen, rönsyilevä kasvi, jolla on pieniä vihertäviä kukkia ja litteitä lehtiä.

Hyötykäyttö:

Ravintona: Nuoria versoja ja lehtiä voi käyttää vihannesten tapaan, ja kuivatuista kasvin osista voi tehdä yrttiteetä.
Maaperän parantajana: Pihatatar kasvaa usein tiiviissä ja köyhässä maassa ja voi parantaa maata lisäämällä siihen orgaanista ainesta.

4. Nokkonen (Urtica dioica)

Tunnistus: Pitkä, polttavakarvainen kasvi, jonka lehdet ovat sahalaitaiset ja vastakkain varressa.

Hyötykäyttö:

Ravintona: Nokkosessa on runsaasti rautaa, C-vitamiinia ja proteiinia. Nuoria versoja voi käyttää keitoissa, lettutaikinassa ja yrttiteenä.
Lannoitteena: Käymisteitse valmistettua nokkosvettä voi käyttää luonnonmukaisena lannoitteena ja tuholaiskarkotteena.
Tekstiilikäyttö: Nokkosen kuituja voidaan hyödyntää tekstiilimateriaalina, joskin tämä on harvinaisempaa nykyään.

5. Maitohorsma (Epilobium angustifolium)

Tunnistus: Korkea kasvi, jolla on kapeat lehdet ja violetit kukinnot. Kasvaa usein hakkuuaukeilla ja teiden varsilla.

Hyötykäyttö:

Ravintona: Nuoret versot ovat parsan kaltaisia ja niitä voi höyryttää tai paistaa. Myös lehdet sopivat teen valmistukseen (tunnetaan ”ivan-teenä”).
Rohdoskasvina: Sillä on lieviä tulehdusta lievittäviä vaikutuksia ja sitä on käytetty perinteisesti virtsateiden ongelmiin.

Kestävä hyödyntäminen ja varotoimet

Vaikka luonnonkasveja voi hyödyntää monipuolisesti, tärkeää on tunnistaa kasvit oikein ja varmistua, ettei niitä kerätä saastuneilta alueilta (esim. tienvarret tai teollisuusalueet). Lisäksi joillakin ihmisillä voi olla allergioita tietyille kasveille, kuten nokkoselle.

Luonnonkasvien keräämiseen liittyy Suomessa jokamiehenoikeudet, mutta niiden puitteissa on syytä muistaa vastuullisuus: kasveja ei saa kerätä suojelualueilta ilman lupaa, eikä niin paljon, että kasvikanta kärsii.