Hapankaali on noussut viime aikoina trendiksi Suomessa, ja fermentoidut ruoat kiinnostavat yhä useampaa. Tällä kertaa katse kääntyy kuitenkin toiseen, samalla maitohappokäymisellä valmistettavaan vaihtoehtoon: kimchiin. Se eroaa perinteisestä hapankaalista voimakkaiden mausteidensa, kuten chilin, kalakastikkeen, valkosipulin ja inkiväärin ansiosta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kimchillä voi olla yllättävä yhteys elimistön haitallisten aineiden käsittelyyn. Tulokset on julkaistu Bioresource Technology -lehdessä, ja ne liittyvät erityisesti mikromuoveihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kimchissä esiintyvää maitohappobakteeria, Leuconostoc mesenteroidesta. Sen havaittiin pystyvän sitomaan nanomuoveja suolistossa, jolloin hiukkaset voivat poistua elimistöstä ulosteen mukana. Hiirikokeissa bakteeria saaneilla hiirillä havaittiin yli kaksinkertainen määrä nanomuoveja ulosteissa verrattuna muihin. Lisäksi ihmisen suolistoa muistuttavassa laboratorioympäristössä bakteeri sitoi nanomuoveja.

Nanomuovit ovat erittäin pieniä muovihiukkasia, joita syntyy muovien hajotessa. Niitä voi päätyä elimistöön esimerkiksi ruoan ja juomaveden kautta, ja pienen kokonsa vuoksi ne voivat kulkeutua soluihin, kudoksiin ja jopa veri-aivoesteen läpi. Siksi niiden vaikutuksista ollaan yhä kiinnostuneempia myös terveyden näkökulmasta.

Tutkijat korostavat, että kyseessä on varhainen tutkimus. Tulokset perustuvat eläinkokeisiin ja laboratoriohavaintoihin, joten vaikutuksia ihmisillä ei voida vielä varmistaa. Havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että fermentoiduista ruoista peräisin olevilla mikro-organismeilla voi olla merkitystä haitallisten aineiden sitomisessa.

Kimchistä on saatu aiemmin myös muita viitteitä terveyshyödyistä. BMJ Open -alustalla julkaistussa tutkimuksessa sen on todettu voivan liittyä pienempään keskivartalolihavuuden riskiin, mikä voi vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Lähteet: IL, People, Science Direct, Phys.org

Lue myös: