Ruisleipä kuuluu monen suomalaisen arkeen lähes itsestäänselvyytenä. Sen maku on tuttu ja turvallinen, mutta leivän terveysvaikutuksista puhutaan yhä enemmän. Kaikkia vaikutuksia ei edes vielä täysin tunneta.

Helmikuun 28. päivänä vietetään kansallista ruisleipäpäivää, joten nyt onkin hyvä hetki pysähtyä tämän suomalaisille rakkaan perusruoan äärelle. Ruisleipä valittiin Suomen viralliseksi kansallisruoaksi vuonna 2017 järjestetyssä yleisöäänestyksessä, jossa se sai lähes 10 000 ääntä.

Mysteeritekijä rukiin taustalla

Ruisleivän terveyshyödyt liitetään yleensä sen korkeaan kuitupitoisuuteen. Kuidun tiedetään tukevan suoliston toimintaa ja tasapainottavan verensokeria.

Leipätiedotus ry:n mukaan ruisleivässä on kuitenkin myös niin sanottu X-faktori. Tällä tarkoitetaan kuidusta riippumattomia pienyhdisteitä, joita ei vielä täysin tunneta. Tutkimusten edetessä rukiista on löydetty yhä uusia terveyttä tukevia yhdisteitä.

Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen toteaa, että ruisleivän rakenteessa on jotakin sellaista, jonka hyödyt eivät siirry, vaikka ruiskuitua lisättäisiin esimerkiksi vehnäleipään. Näyttää siis siltä, että oleellista tapahtuu nimenomaan ruisleipää leivottaessa.

Monipuoliset terveysvaikutukset

Täysjyväruisleipä sisältää runsaasti sekä liukoista että liukenematonta kuitua. Ne tukevat suoliston toimintaa, auttavat hallitsemaan kolesterolia ja tasoittavat verensokerin vaihtelua.

Lisäksi ruisleivässä on polyfenoleita ja kivennäisaineita, joiden on arveltu voivan ehkäistä muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormoniperäisiä syöpiä.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on esitetty hapanjuurikäymistä eli fermentoitumista. Hapanjuuri tukee maitohappobakteerien kasvua, vaikuttaa makuun ja säilyvyyteen sekä vähentää lisäaineiden tarvetta.

Virtasen mukaan fermentointi on nyt trendikästä, joten jos hapankaali ei houkuttele, ruisleipä voi olla helpompi vaihtoehto.

Jaa artikkeli myös kaverille!

Lähde: MTV Uutiset

Lue myös: