Näin sokeri vaikuttaa kehoosi

Sokeria on kahdenlaista: glukoosia ja fruktoosia.

Normaalisti lisätty sokeri on ruokosokeria, joka koostuu puoliksi glukoosista ja puoliksi fruktoosista. Women’s Health selvitti, mitä nämä kaksi erilaista sokerimolekyyliä tekevät kehollesi.

Glukoosi

Glukoosi imeytyy ohutsuolesi läpi, jolloin haima alkaa erittää insuliinia. Insuliini kuljettaa glukoosia soluihin käytettäväksi niiden energiatarpeisiin. Insuliini ei kuitenkaan usein ehdi napata kaikkea glukoosia verenkierrosta, mikä johtaa tunteeseen joka tunnetaan ”sokerishokkina”. Insuliini myös estää leptiini-nimisen hormonin toimintaa. Leptiinihormoni aiheuttaa kylläisyydentunnetta, joten kun se on pois pelistä, keho tuntee olevansa nälkäinen, vaikka olisit juuri syönyt. Tässä ”simuloidussa nälkätilassa” keho alkaa säilömään glukoosia vatsarasvana vyötärölle. Insuliini vaikuttaa myös aivoissasi. Se heikentää välittäjäaine dopamiinin tuotantoa, mikä aikaansaa addiktioita ja sairaalloisia haluja syödä esimerkiksi lisää suklaata. Jos harrastat paljon sokerinsyöntiä, solusi tulevat resistenteiksi insuliinille. Tällöin glukoosi jää kiertämään verenkiertoosi, ja tuloksena on ennenpitkää diabetes.

Fruktoosi

Fruktoosi imeytyy myös ohutsuolesi läpi, mutta päätyy suoraan maksaan. Maksa muokkaa fruktoosimolekyylejä muotoon, jossa keho pystyy paremmin niitä hyödyntämään. Maksa joutuu kuitenkin helposti liian koville työssään – varsinkin, jos makeannälkä sattuu olemaan pohjaton, jolloin maksaan alkaa kertyä rasvamolekyylejä. Rasvan kertyminen maksaan voi johtaa ilmiöön nimeltä rasvamaksa. Suuret määrät fruktoosia myös alentavat hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Alhainen HDL-kolesteroliarvo altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Lähde: Women’s Health

Katso myös:

Lisää ruokaan ja terveyteen liittyviä juttuja