Syömisen ajankohta voi vaikuttaa enemmän kuin arvaammekaan.

Syömisen ajoittumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten nälkä, päivän aikataulut, omat tottumukset ja sosiaaliset tilanteet. Yksi syö aikaisin työpäivän rytmittämänä, toinen taas vasta lasten mentyä nukkumaan. Siksi on ymmärrettävää, ettei yhtä oikeaa kellonaikaa ole helppo nimetä – mutta tutkimuksista löytyy suuntaviivoja.

Myöhäinen syöminen voi kuormittaa kehoa

Keho alkaa illalla valmistautua lepoon, ja samalla ruoansulatus hidastuu. Jos syö juuri ennen nukkumaanmenoa, elimistö ei välttämättä käsittele ravintoa yhtä tehokkaasti kuin päivänvalon aikaan. Tämä voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa esimerkiksi verensokerin hallintaan ja painonhallintaan.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että aikaisemmat ruokailut – erityisesti runsas aamiainen ja kevyt illallinen – voivat parantaa aineenvaihdunnan toimintaa. Vastaavasti myöhään syödyt ateriat saattavat lisätä kokonaisenergiansaantia ja vaikeuttaa kehon palautumista yöllä.

Vuorokausirytmi ja pätkäpaasto

Keholla on sisäinen vuorokausikello, joka säätelee muun muassa näläntunnetta ja insuliiniherkkyyttä. Kun syö päivänvalon aikaan, elimistö toimii optimaalisesti. Siksi suositellaan, että ruokailu ajoittuu esimerkiksi klo 8–18 välille – ei niinkään iltamyöhään.

Pätkäpaasto on yksi tapa rajata syömisjaksoa ja rytmittää päivää. Esimerkiksi 8 tunnin syömisikkuna voi auttaa vähentämään turhaa napostelua ja tukemaan aineenvaihduntaa. Toisaalta kaikille malli ei sovi, ja tärkeintä on löytää itselle toimiva tapa.

Moni hyötyy siitä, että päivän viimeinen ateria nautitaan 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se antaa keholle aikaa rauhoittua ja valmistautua lepoon. Jos kuitenkin pieni iltapala kuuluu omaan rutiiniin eikä aiheuta vaivoja, siitä ei tarvitse luopua.

Kokonaiskuva ratkaisee: säännöllinen rytmi, sopiva ruokamäärä ja kehon kuuntelu vievät pitkälle.

Millainen syömisrytmi sinulla toimii parhaiten? Kommentoi ja jaa omat vinkkisi!

Lähde: Healthline