Mämmi on monen suomalaisen vakioherkku pääsiäisenä.
Mämmiin liittyy paljon mystiikkaa – eikä vähiten sen erikoisen ulkonäön vuoksi. Moni syö sitä tietämättä mistä se on edes valmistettu.
Tässä viisi yllättävää faktaa mämmistä.
Valmistusaineet: Ruisjauho, ruismallas ja vesi
Luomumämmiin ei näiden kolmen aineksen lisäksi lisätä edes sokeria – imeltyessään ruis makeuttaa mämmin.
Hämäläinen keksintö
Tiettävästi ensimmäiset nykyisenkaltaiset mämmituokkoselliset on valmistettu Hämeen seudulla, mistä keksintö levisi pian Etelä- ja Länsi-Suomeen. Hämeen seudulla mämmistä on tehty havaintoja ainakin jo 1700-luvulla. Mm. Etelä-Karjalaan mämmi kuitenkin kulkeutui vasta 1930-luvulla.
Miksi juuri pitkäperjantain herkku?
Pitkäperjantaita pidettiin aikoinaan niin pyhänä, että silloin ei sopinut edes sytyttää tulta ruoan lämmittämiseksi. Vain kylmiä ruokia syötiin, mämmiä yhtenä niistä. Tästä syystä mämmistä tuli pitkäperjantaille tunnusomainen herkku.
Mämmi keksittiin ehkä vahingossa
Mämmin syntyhistoriaa saattaa selittää se, että entisajan puu-uuneissa säilyi pitkään rukiin imellyttämiseen sopiva lämpötila. Mämmi vaatii pitkän kypsymisajan, jonka aikana Maillard-reaktio tuo mämmiin sen tunnusomaisen maun ja värin.
2 000 000 kiloa
Suunnilleen näin paljon suomalaiset syövät mämmiä joka vuosi. Neljäs viidesosaa määrästä nautitaan pääsiäisenä, viideosa muulloin. Tunnustatko sinä syöväsi mämmiä kesälomallasi tai jouluaterialla?
Katso myös:
Herkkuja mämmistä
Pääsiäisherkkuja