Varoitettiinko sinuakin lapsena tämän marjan myrkyllisyydestä? Aivan turhaan

Oletko sinäkin joskus kuullut, ettei juolukoita saisi syödä? Monelle suomalaiselle tämä uskomus on tuttu jo lapsuudesta. Mustikkaa muistuttava marja saatettiin jättää metsässä poimimatta, koska sitä pidettiin myrkyllisenä tai ainakin epäilyttävänä.

Todellisuudessa juolukkaa on vältelty aivan turhaan. Marja ei ole myrkyllinen, vaan sitä voi syödä siinä missä muitakin luonnonmarjoja. Asian varmistaa vielä Myrkytystietokeskus.

Juolukan tunnistaa vaaleansinisestä väristä

Juolukka kuuluu mustikan sukuun, eikä ole ihme, jos marjat menevät nopeasti katsottuna sekaisin. Juolukka on kuitenkin tavallisesti mustikkaa suurempi, ja sen pinta on vaaleamman sininen ja vahamainen.

Suomessa juolukkaa kasvaa yleisesti etenkin Kainuussa ja Lapissa.

Maussa on myös eroa. Juolukka on melko mieto, eikä siinä ole yhtä voimakasta makeutta tai hapokkuutta kuin monissa tutuissa marjoissa. Tämä saattaa osaltaan selittää, miksi se jää helposti mustikan ja puolukan varjoon.

Juolukassa on myös yksi mukava ominaisuus. Vaikka marja näyttää mustikalta, se ei värjää samalla tavalla suuta tai vaatteita.

Juolukkaa voi käyttää aivan kuten muitakin marjoja

Jos juolukoita osuu metsäretkellä kohdalle, niitä ei siis tarvitse jättää poimimatta vanhan uskomuksen vuoksi.

Marjat sopivat esimerkiksi puuron joukkoon, kiisseleihin, mehuihin ja hilloihin. Niitä voi siis käyttää keittiössä pitkälti samalla tavalla kuin muitakin marjoja.

Mutta mistä käsitys juolukan myrkyllisyydestä on sitten oikein tullut?

Vanha uskomus elää edelleen sitkeästi

Juolukasta on käytetty myös nimiä juopukka ja juovukka. Nimet liittyvät vanhaan käsitykseen, jonka mukaan suurten juolukkamäärien syöminen voisi aiheuttaa päänsärkyä.

Tieteellistä näyttöä tällaisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole.

Vanha uskomus on silti jäänyt elämään, ja siksi osa suomalaisista saattaa edelleen suhtautua marjaan epäillen.

Ravintosisältökin yllättää

Juolukkaa ei tarvitse ajatella pelkästään mustikan vähemmän tunnettuna sukulaisena. Marja sisältää C-vitamiinia sekä erilaisia kivennäis- ja hivenaineita.

Lisäksi siinä on runsaasti antioksidantteja. Kuopion yliopiston tutkimuksessa juolukasta löytyi kversetiiniä noin 16 milligrammaa sataa grammaa tuoreita marjoja kohden. Määrä oli suurempi kuin puolukassa tai karpalossa.

Jos siis olet tähän asti kiertänyt juolukat metsässä kaukaa lapsena kuulemasi varoituksen vuoksi, voit unohtaa vanhan uskomuksen. Juolukka on syötävä luonnonmarja, jota voi poimia ja käyttää muiden marjojen tapaan.

Tiedätkö jonkun, joka luulee edelleen juolukoita myrkyllisiksi? Jaa tämä tieto myös hänelle!

Lähde: Martat