Tänäkin päivänä monella menee tulisijan lämmitys mönkään – yksi merkki paljastaa sen naapurustolle
Takka ja muut tulisijat ovat monelle tärkeä osa arkea, erityisesti talvikuukausina. Puunpoltto tuo lämpöä ja tunnelmaa, mutta samalla siihen liittyy tapoja, jotka voivat huomaamatta olla sekä määräysten vastaisia että haitallisia ympäristölle ja terveydelle.
Yksi näistä on yhä yllättävän yleinen.
Roskien poltto on kielletty
Monet suomalaiset polttavat tulisijoissaan roskia tai käyttävät niitä sytykkeenä. Jätehuolto- ja ympäristömääräykset kieltävät kuitenkin roskien polttamisen tulisijoissa ja avotulella.
HSY:n raportin mukaan noin kolme prosenttia vastaajista polttaa roskia tulisijassa ja jopa 45 prosenttia käyttää roskia sytykkeenä.
HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski toteaa, että roskien poltosta syntyy runsaasti terveydelle haitallisia päästöjä. Lisäksi ne heikentävät tulisijan kuntoa.
Myös märkä puu lisää haittoja
Haitallisia päästöjä syntyy runsaasti myös silloin, kun tulisijassa poltetaan kosteaa tai märkää puuta. Huonosti palavan puun päästöt voivat olla moninkertaiset verrattuna kuivaan ja oikein poltettuun puuhun.
Puunpolton vaikutukset korostuvat erityisesti tiheästi asutuilla pientaloalueilla ja tyyninä pakkasiltoina, jolloin epäpuhtaudet jäävät leijumaan hengitysilmaan.
Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia, häkää, mustaa hiiltä ja PAH-yhdisteitä. Monet PAH-yhdisteet ovat syöpävaarallisia, ja pitkäaikainen altistuminen lisää sairastavuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että vakituisten pientalojen puunpoltosta peräisin olevat pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa.
Savun väri kertoo palamisen laadusta
Savupiipusta tuleva savu antaa viitteitä siitä, kuinka puhdasta palaminen on. Tumma tai pistävän hajuinen savu kertoo suurista päästöistä ja tehottomasta palamisesta.
Syynä voi olla liian vähäinen paloilma, märkä puu tai roskien poltto. Hyvin palava tuli tuottaa vain vähän savua, joka on lähes väritöntä.
Näin poltat puuta oikein ja vähäpäästöisesti
Oikeilla tavoilla jokainen puunpolttaja voi vaikuttaa ilmanlaatuun ja tulisijan kuntoon.
- Polta vain kuivaa puuta ja säilytä polttopuut mieluiten tuulettuvassa puuvajassa. Monet tuovat puut myös sisälle lämpenemään 1–2 päivää ennen käyttöä, Kaski neuvoo.
Lisäksi kannattaa huomioida seuraavat asiat:
- Poista vanhat tuhkat ennen sytyttämistä
- Älä täytä tulipesää yli puolilleen
- Lado isommat puut alle ja pienemmät päälle, jätä tilaa ilmankierrolle
- Sytytä tuli päältä, ellei käyttöohjeissa toisin mainita
- Käytä vain puupohjaisia sytykkeitä
- Säädä paloilmaa niin, ettei palo ole liian voimakas eikä kitupolttoa
Tulisijan iällä ja tyypillä on myös merkitystä. Uudemmat tulisijat ovat usein vähäpäästöisempiä kuin vanhat, ja esimerkiksi varaava takka on selvästi avotakkaa tehokkaampi ja puhtaampi vaihtoehto.
Jaa vinkit myös kaverille!
Lähde: Iltalehti
Lue myös:
- Nämä uuniin fetan seuraksi – 15 minuutissa ravintolatason herkku
- Nämä munakkaat piristävät – naurut on taattu aamupalapöydässä
- Amandan rapeat sushiburritot saivat seuraajat kyselemään reseptiä – nyt se on vihdoin julki
- Riisipuuron ja ranskalaisen jälkiruokaklassikon yhdistelmä on jotain mielettömän hyvää
- Pyöräytä vartissa lämpimät kaurasämpylät – tämän helpompaa ohjetta tuskin löydät
- Happamat omenat pääsevät oikeuksiinsa tässä herkussa – miksi ihmeessä olen aina tehnyt vain piirakoita?
- Kaksi keitettyä perunaa riittää tämän kastikkeen pohjaksi
- Jos muistat ruusukaalin kitkeränä, nyt kannattaa antaa sille uusi mahdollisuus
- Täydellinen illallinen viikonloppuun: munakoisolasagne, eikä pastaa laisinkaan
- Pihlajanmarja kasvaa pihoissa ympäri Suomea – tällä tempulla karvas maku katoaa kokonaan
- Putkimies haluaa suomalaisten muuttavan yhden tavan vessassa – moni ei tule ajatelleeksi seurauksia
- Saaran terveellisemmät korvapuustipallot nousivat nopeasti suosioon – katso helppo ohje
- Unohdettu kotiruoka 70-luvulta, joka kannattaisi ottaa takaisin menuun
- Jälleen yksi edullinen ja maukas arkiruoka – hintaa annokselle jää vain noin 1,50 euroa
- Kuutamokiisseli kuuluu niihin jälkiruokiin, joita harva enää tekee – sääli, sillä ohje on ihanan helppo
- Anopilta saatu kakkuohje on peräisin 60-luvulta – tätä leivottiin ennen jatkuvasti
- Ysärilapset muistavat tämän herkun – milloin viimeksi söit sitä?
- Tämä jälkiruoka oli erityisen suosittu 70- ja 80-luvuilla – muistatko vielä retroherkun?
- Anoppi teki pirun hyviä lihapullia – oli pakko saada ohje myös itselle
- Muistatko vielä vuoden 2015 hittileivonnaisen? Tätä leivottiin silloin joka paikassa