Kannattaako syömisen jälkeen liikkua vai levätä? Asiantuntijat paljastavat totuuden
Näin aterian jälkeinen liike oikeasti vaikuttaa kehoon.
Kun ateria on syöty ja pöytä siivottu, tulee usein eteen sama valinta: käpertyäkö sohvalle rauhassa sulattelemaan vai lähteäkö ulos jaloittelemaan? Moni on kuullut, että pieni kävely ruokailun jälkeen tekee hyvää, mutta toisaalta on myös varoiteltu, että täyden vatsan kanssa rehkiminen voi olla epämukavaa tai jopa haitallista. Kumpi siis on totta – ja miten oman kehon kannattaisi toimia?
Kuva: Canva
Kevyt liike tekee vatsalle palveluksen
Asiantuntijoiden mukaan liikkumista ei tarvitse pelätä. Ravitsemusterapeutti Nicolette Pace muistuttaa, että pieni liike on itse asiassa hyödyllistä heti aterian jälkeen. “Kevyt liikunta, kuten kävely tai rauhallinen pyöräily, auttaa kehoa hyödyntämään ruoasta saadun energian paremmin sen sijaan, että se varastoituisi rasvaksi.” Toisin sanoen – pieni kävelylenkki on hyvä tapa tukea ruoansulatusta ja verensokerin tasapainoa.
Jos suunnitelmissa on kova treeni, kannattaa malttaa hetki. Personal trainer Baltazar Villanueva neuvoo odottamaan 30–60 minuuttia ennen raskaampaa liikuntaa, etenkin jos ateria on ollut runsas. Liian aikainen rehkiminen voi aiheuttaa kramppeja, turvotusta ja huonovointisuutta – eli juuri sitä, mitä treeniltä ei toivo.
Kuuntele omaa kehoa
Liikkumisen ajankohta riippuu pitkälti siitä, miltä itsestä tuntuu. Jos vatsa on täysi mutta olo kevyt, rauhallinen kävely voi olla täydellinen ratkaisu. Jos taas olo on tukkoinen, pieni lepo ennen liikkumista voi tehdä terää. Myös ennen ateriaa tehty liikunta on hyväksi – se voi tutkimusten mukaan jopa tasata verensokeria paremmin kuin pitkä treeni aterian jälkeen.
jaa tämä artikkeli sille kaverille, joka käyttää “ruokalepoa” vähän liian usein tekosyynä jättää kävelyn väliin.
Lähde: Real Simple
LUE MYÖS:
- Tein vispipuuroa pitkästä aikaa ja kokeilin kylkeen tätä – olipa hyvä yhdistelmä
- Käytä puolukat helppoon porkkanakakkuun – mehevä kakku syksyn marjoista
- Lado kolmea lihaa pataan ja anna hautua tuntikausia – näin karjalanpaisti tehtiin vuonna 1932
- Laiskan leipurin omenaviinerit – näyttävät hienoilta, mutta ovat naurettavan helpot
- Iltamakkarat ja saunasalaatti suoraan vuodelta 1958 – tekisitkö tätä iltapalaksi vielä nykyään?
- Kiedo lehtitaikinaa omenarenkaan ympärille ja paista – tämä oli viime syksynä hitti
- Yläasteella tätä tuli leivottua ystävien kanssa vähän väliä – sisältä paljastuu paras osa
- Tee patapaisti ammattikokin opeilla – lihasta tulee niin mureaa, että sen voi vaikka repiä
- Kuutamokiisseli kuuluu niihin jälkiruokiin, joita harva enää tekee – sääli, sillä ohje on ihanan helppo
- Tämä jälkiruoka oli erityisen suosittu 70- ja 80-luvuilla – muistatko vielä retroherkun?
- Putkimies haluaa suomalaisten muuttavan yhden tavan vessassa – moni ei tule ajatelleeksi seurauksia
- ”Eläkeläisten kakku” on Ruotsissa rakastettu klassikko – katso helppo ohje
- Mieti kahdesti ennen kuin nappaat ilmaisen maistiaisen kaupassa
- Saaran terveellisemmät korvapuustipallot nousivat nopeasti suosioon – katso helppo ohje
- Unohdettu kotiruoka 70-luvulta, joka kannattaisi ottaa takaisin menuun
- Jälleen yksi edullinen ja maukas arkiruoka – hintaa annokselle jää vain noin 1,50 euroa
- Ysärilapset muistavat tämän herkun – milloin viimeksi söit sitä?
- Anopilta saatu kakkuohje on peräisin 60-luvulta – tätä leivottiin ennen jatkuvasti
- Muistatko vielä vuoden 2015 hittileivonnaisen? Tätä leivottiin silloin joka paikassa
- Tee taikina ennen nukkumaanmenoa ja jätä se pöydälle – anopin luotto-ohje sämpylöihin