Jos muistat ruusukaalin kitkeränä, nyt kannattaa antaa sille uusi mahdollisuus

Moni suomalainen muistaa lapsuudesta ruusukaalin, jota ei tehnyt mieli syödä toista kertaa: kitkerä maku ja ylikeitetty, veteen vajonnut rakenne eivät houkuttaneet. Ei ihme, että ruusukaali on jäänyt monen ruokapöydällä harvinaiseksi vieraaksi – suomalainen syö sitä keskimäärin vain noin 40–50 grammaa vuodessa, kun valkokaalia syödään jopa 3 kiloa henkeä kohden.

Lajikkeet ovat muuttuneet – kitkeryys on jalostettu pois

“Ruusukaalilajikkeet ovat kehittyneet. Uudet lajikkeet ovat pehmeämmän makuisia ja kitkeryys on poissa. Jos on syönyt kymmenen vuotta sitten kitkerän ja ylikypsän ruusukaalin, kannattaa kokeilla uudestaan”, kannustaa Heidi Siivonen MTK:sta.

Suomessa vietetään jopa omaa ruusukaaliviikkoa, lokakuun viikolla 41 – siinä määrin tälle pienelle kaalille halutaan antaa uusi mahdollisuus.

Tämä on tärkein vinkki: älä keitä

Jos ruusukaali on ennen maistunut kitkerältä ja vetiseltä, syy löytyy usein valmistustavasta. Keittäminen korostaa kitkeryyttä ja tekee rakenteesta pehmeän ja vetisen. Parempia tapoja ovat paahtaminen uunissa, paistaminen pannulla tai höyryttäminen – näin ruusukaali pysyy mukavasti rapean puolella, eikä kitkeryys pääse korostumaan. Ihan raakanakin se maistuu hienosti silputtuna salaattiin.

Ruusukaali on myös oikea ravintopakkaus: siinä on runsaasti C-, K- ja A-vitamiinia, folaattia, kuitua ja hyvin imeytyvää rautaa.

Näin valitset ja säilytät ruusukaalin

Valitse ruusukaalit, joissa lehdet ovat vihreitä ja nuput tiiviitä. Poista mahdolliset kellastuneet ulkolehdet ja leikkaa puumainen varren pää pois. Säilytä ruusukaalit jääkaapissa alkuperäispakkauksessaan, erillään banaaneista, omenista ja tomaateista, jotka nopeuttavat pilaantumista.

Jos olet pitkään kiertänyt ruusukaalin kaukaa, tämä voisi olla hetki antaa sille toinen mahdollisuus.

Jaa tämä vinkki kaverille, joka muistaa vielä ne lapsuuden kitkerät ruusukaalit!

Lähde: Satokausi