Älä anna syksyn pimeyden viedä voimia – varmista D-vitamiinitasosi nyt!
Kun päivät lyhenevät ja aurinko käy harvinaiseksi vieraaksi, monen suomalaisen D-vitamiinitasot laskevat.
Syksy ja talvi ovat aikaa, jolloin D-vitamiinin saanti on hyvä varmistaa – joko ravinnosta tai tarvittaessa purkista. Jos keho ei saa sitä riittävästi, seurauksena voi olla väsymystä, lihasheikkoutta ja alentunut vastustuskyky.
Yliopiston Apteekki on koonnut kattavasti tietoa D-vitamiinin saantisuosituksista, viitearvoista, hyödyistä ja puutosmerkeistä, joita voit hyödyntää oman D-vitamiinitasosi varmistamiseen.
Mihin D-vitamiinia tarvitaan?
D-vitamiini on välttämätön, jotta elimistö pystyy hyödyntämään kalsiumia ja fosforia – eli aineita, jotka pitävät luuston ja hampaat vahvoina. Lisäksi se tukee lihasten toimintaa, immuunipuolustusta ja mielialaa. Tutkimusten mukaan D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä myös kaamosväsymystä ja tukea yleistä hyvinvointia etenkin pimeinä kuukausina.
Parhaat D-vitamiinin lähteet
Luonnollisin D-vitamiinin lähde on auringonvalo – mutta Suomessa aurinko ei riitä tuottamaan sitä iholla lokakuusta maaliskuuhun. Siksi ravinto ja lisäravinteet ovat erityisen tärkeitä talvikaudella.
Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa:
- Rasvaiset kalat kuten lohi, siika ja silakka
- D-vitamiinilla täydennetyt maitotuotteet ja kasvimaitovalmisteet
- Kananmuna
- Sienet, erityisesti kantarelli ja suppilovahvero
D-vitamiinin puutos – mitä siitä voi seurata?
D-vitamiinin puutos on Suomessa melko yleinen, etenkin loppusyksystä ja talvella. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, lihaskivut, heikentynyt jaksaminen ja jopa mielialan lasku. Pitkittynyt puutos voi vaikuttaa myös vastustuskykyyn ja luuston terveyteen.
Jos epäilet puutosta, sen voi todeta verikokeella. Yliopiston Apteekki muistuttaa, että lisäravinteita kannattaa käyttää ohjeiden mukaan – liika D-vitamiini ei ole hyvästä, vaan voi suurina annoksina olla haitallista.
Kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi saada?
D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus vaihtelee iän ja yksilöllisen tilanteen mukaan. Aikuisille suositellaan yleensä 10 mikrogrammaa päivässä, ja yli 75-vuotiaille tai henkilöille, jotka eivät saa tarpeeksi D-vitamiinia ravinnosta, 20 mikrogrammaa päivässä.
Talvella on lähes mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia auringosta, joten lisäravinteiden käyttö on monelle tarpeen.
Pidä siis huolta D-vitamiininsaannistasi tänä syksynä: syö kalaa, nauti sienistä ja tarvittaessa ota lisäravinnetta. Näin selviät pimeän kauden yli energisempänä ja terveempänä.
Lähde: Yliopiston Apteekki
LUE MYÖS:
- Pula-ajan omenapiirakan pohjaan käytettiin perunaa – kokeilin, ja on muuten hyvää
- Tiesitkö, kuinka helppoa ruispalojen tekeminen kotona on? Tämä ohje yllätti minut
- Tämä omenapiirakka muistuttaa ihanasti porkkanakakkua – päälle valutetaan taivaallinen kinuskikuorrute
- Merin helpon ohjeen ansiosta meillä on syöty tuoreita sämpylöitä jo kolmena aamuna
- 40-luvulla tästä juureksesta tehtiin suklaan korviketta – näin erikoinen oli Emäntälehden ohje
- Eipä muuten hajoa tortillat enää käsiin, kun teet niille tämän ennen lämmitystä
- Parasta, mitä suppilovahveroista voi tehdä – nämä upposivat myös miehelleni, joka ei voi sietää sieniä
- Täytä muffinivuoat kantarelleilla ja kaada päälle munaseos
- Maksalaatikkopäivän kunniaksi paras resepti jakoon – parempaa en ole löytänyt
- Mikä on flunssaan ja kurkkukipuun käytetty ”hokkuspokkus-hunaja”? Näin valmistat sen itse
- Putkimies haluaa suomalaisten muuttavan yhden tavan vessassa – moni ei tule ajatelleeksi seurauksia
- ”Eläkeläisten kakku” on Ruotsissa rakastettu klassikko – katso helppo ohje
- Saaran terveellisemmät korvapuustipallot nousivat nopeasti suosioon – katso helppo ohje
- Unohdettu kotiruoka 70-luvulta, joka kannattaisi ottaa takaisin menuun
- Jälleen yksi edullinen ja maukas arkiruoka – hintaa annokselle jää vain noin 1,50 euroa
- Ysärilapset muistavat tämän herkun – milloin viimeksi söit sitä?
- Kuutamokiisseli kuuluu niihin jälkiruokiin, joita harva enää tekee – sääli, sillä ohje on ihanan helppo
- Anopilta saatu kakkuohje on peräisin 60-luvulta – tätä leivottiin ennen jatkuvasti
- Tämä jälkiruoka oli erityisen suosittu 70- ja 80-luvuilla – muistatko vielä retroherkun?
- Muistatko vielä vuoden 2015 hittileivonnaisen? Tätä leivottiin silloin joka paikassa