Tämä marja hurmaa yhä useammat – antioksidantteja jopa tuplasti mustikkaan verrattuna

Lapissakin viihtyvä hunajamarja yllättää terveyshyödyillään.

Haskap on koristepensaana tunnetun sinikuusaman syötäväksi jalostettu muoto. Suomessa sitä kutsutaan myös marjasinikuusamaksi tai makeasinikuusamaksi – mutta useimmiten käytetään kansainvälistä nimeä haskap tai tuttavallista ”hunajamarjaa”.

Vaikka nimi ei ole vielä kaikille suomalaisille tuttu, maailmalla hunajamarjalla on pitkä historia. Japanissa ja Venäjällä sitä on viljelty jo iät ja ajat, ja siellä sitä pidetään suorastaan arvostettuna terveysmarjana. Suomeen tämä marja on rantautunut vasta vuonna 2018.

Antioksidanttipommi lautasella

Hunajamarjan antioksidanttipitoisuus on jopa kaksinkertainen verrattuna metsämustikkaan! Lisäksi se sisältää A-, B- ja C-vitamiineja sekä flavonoideja. Ei siis ihme, että tämä marja on nostettu superfoodien kärkikastiin.

Kestää pakkasta ja kukkii kauniisti

Hunajamarja ei ole turhan nirso kasvupaikan suhteen ja kestää talvella kovatkin pakkaset. Kukinta ajoittuu touko-kesäkuulle, ja marjat kypsyvät lajikkeesta riippuen kesä-elokuussa. Marjat ovat pitkulaisia, lähes mustikan värisiä, mutta sisältä vielä tummempia.

Itse istutin ensimmäiset hunajamarjani vuosia sitten, kun sain puutarhalta muutaman nuutuneen hävikkipensaan ilmaiseksi. Ajattelimme, että kokeillaan nyt kun kerran saatiin – ja yllätys oli melkoinen, kun jo seuraavana kesänä saimme poimia ensimmäiset marjat. Siitä lähtien sato on vain kasvanut vuosi vuodelta, jopa näissä Lapin vaihtelevissa keleissä.

Jos siis kaipaat puutarhaasi helppohoitoista, terveellistä ja vähän eksoottista marjapensasta, hunajamarja on erinomainen vaihtoehto.

Lähde: hmlry